Hieno päivä oli pohojalaasilla lauantaina Rovaniemellä. Ilma oli kylmä ja sateinen, Lauran Niko piti kuitenkin huolen, ettei  aika kerennyt tulla pitkäksi. Pohjalaisten kehä alkoi jo aamusta  ja vähän jännätti miten minun koirat Juuli ja Neita käyttäytyvät. Juuli säikähti Messarissa paukkuvaa lattialuukkua ja on sen jälkeen näyttelyssä ollut vähän varuillaan ja Neitasta taas ei tiedä mille päälle se sattuu. Tykkää varmaan, että hänellä on sen verran ikää, että saa olla huonolla tuulella jos haluaa, ja niin saakin. -Ei mitään ongelmaa. Hienosti molemmat menivät. Neita jopa ihan riehaantu, kun broileripullat haisivat Lauran kädessä.  Laittoi istumaan, maahan, hyppi vasten, kokeili kaikkea mitä osasi. Rauhoittui kuitenkin, että saatiin esittää.
Lauran Miinalla (Metsän Haltia) meni hienosti. 
Tuomari tykkäsi kovasti ja niinpä tuloksena oli ERI 1 PN1 SERT, ROP Ryhmäkehää jouduttiin odotteleen 6 tuntia . Ei MIinalle sijoitusta kuitenkaan

Juuli sitten. Hienot arvostelut sai Juulikin  ERI 2 PN3


 
Entäs Neita. Niinkuin sanoin jo aikaisemmin, Neita oli kuin nuoret hupakot ja tuloksena ERI1 PN4 ROP VET ja BIS VET4. Hyvin jaksoi vielä loppukehässäkin.




On Paulalla ja lehmäpaimen Kaimallakin mennyt  hienosti. Toissa sunnuntaina saivat kaksi nolla tulosta agilitysta ja niinpä, kun yksi oli jo plakkarissa he siirtyivät kolmosiin. Hienoa ja onnea Paula ja Kaima.

Ja Justus: Justus voi edelleen hyvin ja vanhana opitut tavat ei unohdu.Vaikka kyseessä olisi yli kilo tomaatteja, jotka ovat jääneet emännällä kaupasta tultua työpöydälle,ne on otettava ja syötävä kaikki heti kun  silmä välttää. Ei mennyt nytkään kauan, kun lattialla oli tyhjä pussi revittynä. Eikä minkäänlaista mahanpurua.

Kameraan on jäänyt kivoja kuvia keväältä, joten laitanpa ne nyt tänne. Meillä kävi vieraita joilla oli vuoden ikinen Neea tyttö. Vähän isot koirat pelotti, mutta vähitellen koirista tuli ihan kivoja kavereita

Justuksen luokse oli helppo mennä. Se kun ei muuta kuin makas ja vähän häntää huiskautti. Saattoi pitää vaikka pienen jumppatunnin

Selmakin oli mukan. Se ei kun katseli ja ihmetteli elämän menoa