Meidän kerho järjesti liikkeenohjaajakurssin. Siellä tietysti tarvittiin koirakoita jotta kurssille osallistujat saivat käytännön harjoitusta. Minä kun olin mukana järjestämässä niin tietysti me Selman kanssa olimme sitten harjoittelupari. Oli mukana myös Sarin Ernesti ja iltapäivällä tuli mukaan myös mäyräkoira Elvis ja villakoira Huugo.  Kovasti Selma kuitenkin sai harjoitusta, varsinkin paikalla makuulle jääntiin, kun kaikkien kurssilaisten kanssa otettiin useampi kerta. Selma varmaan ihmetteli, kun aina ja aina ja taas tätä samaa. Välillä se pääsi kuitenkin tauolle, mutta eihän sekään ole oikein mukavaa, kun viedään toiseen huoneeseen, eikä näe mitä nuo muut ja varsinkin emäntä tekee.
Päivä oli tosi pitkä. Aamulla tulimme paikalle ennen yhdeksää ja kotona oltiin kahdeksan maissa illalla. Selma sai kyllä tosi tehopaketin harjoittelusta. Otettinhan sen kanssa seuraamista, alo ja avo hyppyjä. neliökävelyä, eri luokkien poikallamakaamista ja paljon muutakin.
Hyvin tyttö kuitenkin jaksoi, vaikka ajattelin aamulla, etten kyllä ota sen kanssa kovin paljon ettei se kyllästy. Päivän aikana näytti, että se haluaa olla mukana ja tehdä, eikä uikuttaa ja haukkua kauempana muka levähtämässä.
No, iltahan se kuitenkin tuli ja isäntä hakemaan. Sanoin Selmalle, että nyt autoon.Se juoksi sisältä suoraa autoon. Ei jäänyt haistelemaan ulkoilmaa vaan suoraa makuulle takapenkille ja syvä huokaus: tästä en kyllä nouse ennen kuin kotona, oli se niin väsynyt. Kurssi meni muutenkin tosi hienosti  ja saatiin uusia liikkenohjaajia. Minä olin taas kerran niin ylpeä koirastani. Sen kanssa on niin mukava ja helppo osallistua.