Taas on vierähtänyt tovi,mutta kun tuntuu, ettei oikein mitään kummosempaa ole tapahtunutkaan. Pakkasta on ihan riittämiin ja pimeää. Joulu mennä jollotti ihan normaalisti . Pukki  toi lahjoja koirillekin. Se vaan on joka joulu  niin mukava seurata vanhoja koiria, kun ne tietää mistä on kysymys, kun joulukuusi tuodaan sisälle.  Ne rupeaa haistelemaan kuusen alustaa, joko siellä olisi jotain. Me ollaan jo niin muka aikuisia, ettei meille pukki viitsi pysähtyä,vaan lahjat laitetaan kuusen alle. Koirat tietää sen, että sinne laitetaan kinkulle tuoksuva paketti jokaiselle. Tänä jouluna Juuli huomasi ne ensimmäisenä, mutta Jyuuli on niin nuori,ettei tiennyt  miten niitten kans toimitaan. Piti kutsua pois.  Justus meni sitten tarkistamaan ja sille asia oli selvä: tähän kuusen juureen maata ja vartioimaan.Juuli istui Hannan kyljessä sohvalla korvat päätä myöten ja huulia lipoen. Ei oikein tiennyt uskaltaako edes katsoa Justukseen päin. Kaikki sitten vähitellen huomasivat jutun ja kuka minnekin maate odottamaan. Kauan ei kuono tuhissut ,kun paketit oli jaettu ja makupalat syöty. Paula ja Ari ei olleetkaan tänä jouluna, mutta uskon, että niilläkin sama perinne jatkuu omassa kotona Jätkän ja Kaiman kans.  Muuten pyhät on menneet maatessa ja syödessä ja taas maatessa.
Käytiinhän me Messukeskuksessakin Juulin kans. Kun ilmoittautumisaika oli , niin Sama pudotti karvaansa ja Juuli oli hienolla karvallan. Niinpä tein päätöksen, että Sama jää kotiin ja Juuli mukaan.Lähdön aikaan Sama oli sitten karvassa ja Juuli oli turkiton.Eikä sille olikein maistunut ruokakaan, elikkä laihakin se oli.Tulos oli toisena päivänä H ja toisena EH2. Muuten ihan mukava reissu , mutta...ikimuistoinen paluumatka!! Olimme reissussa linja-autolla ja siitä meni lämmitys rikki Jyväskylän seutuvilla ja pakkasta -20 ja kiri pohjoseen mennessä. Ikinä en ole ollut niin jäässä,eikä varmaan kukaan muukaan autossa olija, jopa koiratkin tärisi. Kotiin kuitenkin päästiin. Kuustoista tuntia pakkasessa meni matkalla.
Ei muuta sen ihmeenpää, Selman kans harjoiteltu vähän tunnaria, joka edelleen hukassa. Neitalla ollut välillä huonompia päiviä. Ei oikein kerro mikä sitä vaivaa. Pitänee viedä tutkittavaksi.  Nyt kuitenkin taas ihan mukavassa vireessä. Justuksesta tulee aina vaan itsekkäämpi ja röyhkeämpi. Elää ihan niinkuin haluaa ja varastaa ja syö kaiken mitä vaan saa tassuihinsa. mm.olin leiponut suklaakakun Paulalle tuliaisiksi messariin mentäessä. Laitoin sen torstai iltana folioon ja laukkuun, minulla kun oli vielä perjantaina töita ja lähtö iltapäivällä. Laukku oli keittiön sängyllä ja nakkelin siihen ohimennessä vaatetta ja muuta tarvittavaa  matkalle.  Laukku jäi auki,mutta kakku oli kuitenkin alimmaisena. Perjantaina isäntä tuli hakemaan minua ja kertoi Justuksen kaivaneen kakun laukusta ja pistelleen sen makeimpiin suihinsa. Vähän foliota oli vaan jäljellä. Äijä makas vaan tyytyväisenä. Arveli varmaan:mitäs jätit.
Pimeää on .Ei juuri viitsi kuviakaan ottaa.  Pienistä Tikkakosken pennuista on tullut kuvia. Siellä ne Mantan poijat ja tytöt kasvaa. Pian lähtevät jo omiin koteihinsa. Toivotan teille hyvää onnellista elämää oman perheen kanssa