Kun haimme kohta kolme vuotta sitten Selman, ilmaan heiteltiin vähän leikillään, että sille pitää sitten teettää Justuksen kanssa pentuja. Aina se loppui siihen, että Justus on jo niin vanha, hyvä jos on elossa. Aika kului ja Justus on edelleen elossa ja hyväkuntoinen. Edelliseen juoksuun olin päättänyt, että  se saa astua Selma jos haluaa. Ei siitä kuitenkan tullut sen kummenpaa. Se siitä. Ajatus ainakin minun kohdalla oli aikalailla haudattu, onhan se Justus edelleenkin jo niin vanha. Tuli sitten tämä marraskuussa alkanut juoksu ja Justus oli vissiin päättänyt, että nyt minä sen kyllä astun ja astuikin, sisällä, käytävän maton päällä ihan oikeaoppisesti. Ollaan sitten katseltu ja ooteltu voisko se olla mahdollista. Ja olihan se! Eilen kävimme ultrassa ja siellä näkyi pentuja!Nyt taas odotellaan ja toivotaan, että kaikki menis hyvin.