UUSI VUOSI VASTAANOTETTU

Uusi vuosi otettiin vastaan ihan tavanomaisin menoin. Vanhemmat koirat eivät olleet milläsäkään mokomasta paukuttelusta. Juulia vähän jännäsin, mutta ei sekään ihmeemmin reakoinut. Pissalenkille lähdin vielä sen kanssa vähän puolenyön jälkeen ja tietysti niitä raketteja vielä paukahteli. Yksi lähti aika likeltä ja silloin Juuli otti vähän pakkia, ja katsoi minuun kysyvästi: tuleeko tuo päälle. Ei tullut, eikä sen jälkeen ollut mitään hätää. Selma oli tottunut paukahteluihin jo vuosi takaperin, olimmehan silloin hakemassa Niilo kaveria joka oli lähtenyt tyttäriin uudenvuoden yönä. On hieno asia kun koirat eivät välitä koko paukuttelusta. Ei meillä kuitenkaan niin innokkaita olla kuin Nella, joka yrittää ottaa niitä kiinni. Nella ja Iksu olivat jo Tampereella pyydystämässä raketteja.
Hiljaista meillä nyt on. Tuntuu kuin pihallakaan ei olisi juuri ketään -kaksi koiraa vain- ja pohjalaiset häkissä, mutta eiköhän tähän totu.
Nyt pitäisi vain ottaa itseä niskasta kiinni ja ravistaa. Selma jo kyselee, eikö tässä enää koskaan tehdä mitään, me kun emme ole harjoitelleet juuri mitään sitten lokakuun, kun toko-harkat jäi talvitauolle.