Olen aikaisemminkin sanonut, että meiltä on joka paikkaan pitkä matka, mutta nyt viikonloppuna ajettiin 1200 km. Kävimme nimittäin Joensuussa jossa oli molemmille päiville näyttely.Perjantaina puolelta päivin lähtö, pari pysähdystä välillä ja perillä oltiin illalla puoli 9. Yöpaikan Helena oli puhunut ystävänsä Marin luokse. Marille oli näin isot koirat ihan vieras maailma, mutta hyvin hän kuitenkin pärjäsi niiden kanssa, vaikka muutaman kerran säpsähtelikin, kun koirat pikkuiset haukahtelivat. Kiitos Mari.
Lauantai oli tosi kuuma päivä. Onneksi kehät alkoivat aamusta joka vähän helpotti. Leonbergeillä oli tuomarina Maret Kärdi, joka antoi Selmalle arvostelut:2,5 v. Sopusuhtainen ääriviivoiltaan, mutta tuhdissa kunnossa, takakorkea nuori narttu. Oikeailmeinen tumma pää. Hyvä maski, suuret korvat, hyvä hampaisto, lyhyehkö kaula.Taaksepäin kohoava ylälinja, sopivasti kulmautunut edestä, hyvin niukasti takaa. Heikot kyynärpäät. Ulos kääntyvät kintereet ja ristiin kulkevat taka-askeleet. Toivoisin selvästi pitemmän ja kiinteämmän lantion. Lyhyet sivuliikkeet. Lämminsävyinen väri. Aaltoileva karvapeite. Tästä tuloksena H
 Sunnuntaina oli sitten ihan eri päivä. Tuomarina Paavo Mattila: kaunis, sopusuhtainen narttu. Hyvä pää ja ilme. Hyvä maski. Erittäin hyvä runko. Luusto saisi olla hieman vahvempi. Hyvä ylälinja ja karvapeite. Kaunisvärinen. Liikkuu sivulta hyvin, hieman ahtaasti takaa. Miellyttävä käytös. ERI 1, PN4, VARA-SERT .
Vaikka lauantaina viivyimmekin näyttelyalueella lähes koko päivän, niin nyt kyllä lähdimme kotia kohti melko pian arvostelujen jälkeen. Selma rojahti pitkin pituuttaan, eikä juuri näyttänyt nokkaa koko matkalla. Peppi nousi muutaman kerran tarkistamaan, että missä mennää. Kotona olimme kahdeksan jälkeen. Helteinen, mutta mukava reissu kaiken kaikkiaan.

Vettä oli kyllä tarjolla kyläpaikassa suuremmissakin astioissa, mutta Selmalle paras vesi oli tässä kissan kupissa.

Helle ja matka alkoi jo sunnuntaina rasittaa. Kaverukset löysivät varjoa penkin alta Pepin kehään menoa odotellessa.