Eilen oli sitten Juulin vuoro ottaa ensiesiintyminen näyttelyyn, paikka oli Kemi. Kello oli kuusi aamulla kun lähdimme matkaan. Mukaan pääsi myös Selma. Halliin jossa näyttely oli päästyämme Juuli ei oikein tiennyt minne päin pomppis ja menis, kun oli niin paljon mukavan näköisiä kavereita. Pohjalaisia oli ilmoittautunut 5 joista 2  narttupentua. Juuli oli näista ROP- pentu. Arvosteluissa luki:  Erinomainen tyyppi. Keskikokoinen. Hyvä luusto, rakenne  ja liike. Ei esitä mielellään korviaan. Hieman kapea kuono ja vaalea kirsu. Hieno luonne.  Tuuhea karvapeite. Tuomarina oli Esko Nummijärvi
Likellä Torniota kun ollaan niin pitihän se päästä käymään myös ulkomailla ja sitä Haaparannan ihmettä katsomaan, Ikeaa. Koirat oli sovittu, että menevät Annelille siksi aikaa. Siellä oli mukava, kun sai peuhata ja juosta pitkin pihaa toisten kanssa. Varsinkin Vappu ja Selma olivat pitäneet vauhtia. Juuli taas sai  erityishuomiota Sepolta joka ihastui siihen suunnattomasti. Kiitos teille kun piditte huolta koiristamme.
Meidän Ikeassa käynti ei taas ollutkaan niin onnistunut. Me kun emme päässeet sisällekään. Jonoa oli ainakin 100 metriä  ja ovella oli portsari joka päästi aina vähän väkeä kerrallaan sisään. Ei kuitenkaan jaksanut jäädä odottamaan. Saimme kuitenkin reissussa kulumaan muutaman tunnin ja kun palasimme hakemaan koiria niin ikkunassa meitä vastaanotti Seppo jolla oli Juuli sylissä.
kotimatkalla ei kyllä tarvinnut kysellä, mitä koirat tekee, ne kun nukkuivat koko matkan. Vanhukset kotona olivat pärjänneet myös hyvin, vaikka olivat olleet koko päivän keskenään sisällä.