Mitä sitä meille? Kaikenlaista pientä tohinaa.  Mistäs sitä aloittais, vaikkapa Selmasta. Kesällä yht´äkkiä huomasin sillä mahan alla patin.  Ensin tietysti kauhea paniikki, mutta rauhoituttuani ajattelin, josko se olisikin vain joku hormooni juttu, koska se tuli pian juoksun jälkeen ja oli kuitenkin jo aika iso. Siksi uskalsin ajatella näin, koska Neitalla on ollut juoksun jälkeen nisässä  hormooneista johtuva pahka ja se on kadonnut parin kuukauden jälkeen. Eläinlääkärimme oli myös sitä mieltä, että katsellaan jonkun aikaa.  No, pattihan ei mihinkään kadonnut, vaikka yritin sen jo välillä unohtaakin, kasvoi vaan jonkin verran. Viime keskiviikkona oli sitten leikkauksen vuoro. Kasvain poistettiin ja samalla otettiin myös kohtu pois. Sinne jäi leikkauspöydälle minun haave  teettää toinen pentue Selmalle. Se ei kuitenkaan ole maata mullistava juttu, olishan se muutenkin saattanut jäädä  minulla vain ajatuksen asteelle. Nyt kuitenkin toivotaan, että tämä jää tähän ja me Selman kanssa saamme jatkaa mm. tokoilua ilman hormoonien vaikutusta. Asiassa jotain hyviäkin puolia, toivotaan.
Selma on ollut tosi reipas leikkauksen jälkeen. Ensimmäisen illan se nukkui, mitä nyt muutaman kerran nosti päätä. Yöllä nousi jo ylös, kuljeskeli vähän, valitti jonkun kerran. Pääasiassa nojasi päällään minun sängynlaitaan ja otti silityksiä vastaa. Olisiko sillä ollút helpompi olla seisaallaan ja minun käsi oli varmaan turvana. Kolmelta katsoin viimeisen kerran kelloa. Olimme varmaan molemmat nukahtaneet.sen jälkeen. Aamulla sitten pissalle ja takaisin nukkumaan. Minulla oli töihin meno, mutta onneksi isäntä oli kotona. Kun tulin töistä, Selmalla häntä jo pyöri rupelia. Siitä sitten on jatketti eteenpäin. Eilen sanoin jo, etteikö tuo malta ollenkaan sairastaa. Mahan alus on tikkejä täynnä, mennä kuitenkin pitäs. Ei millään malttas rauhoittua sisälle. Pakko kuitenkin on vielä jonkun aikaa olla vaan.
Pohjalaiset on sitten käyneet kokeissa: Oleksilta, Tampereelta tuli eilen terveiset. Oli saanut VOI 1 linnunhaukkukokeesta. Hienosti poika oli saanut pisteitä, vaikka löytöjä oli ollut vain kaksi, mutta hyvä koira ottaa niistä haukun ja pitää puussa ja vielä uusintahaukun , niin siinähän se on. Nyt vielä pitää yrittää kahdesta kokeesta ykköset niin Oleksi olisi käyttövalio. Peukkuja pitää pitää kovasti pystyssä. Lupasivat laittaa Oleksista tuoreen kuvan . Lisään sen kun se on minulla
Juuli kävi myös kokeessa ja sai AVO2 . Sekin on hyvä tulos näin huonona lintuvuonna. Isäntä on ilmoittanut sen ensi viikolla pidettävään kokeeseen. Yrittää pitää. Ei ne tulokset tule pirttiin
Nuorimmaiset; Miina ja Peikko, ovat ollet kovasti metsällä ja osoittaneet hyvinkin taipumuksen haukkuun.
Punaiselta pojalta, Petulta sain kuulumisia ja kuvia. Laitanpa tähän väliin muutaman kuvan Petusta. Petu voi hyvin, ja viettää onnellista koiran elämää.

Mitäs sitten muuuta. Neita voi hyvin . Pakko sanoa, että Justuskin voi hyvin, tosi hyvin. Justusta koko kesän vaivannut korvatulehdus on tällä hetkellä voitettu juttu. En muista olenko aikaisemmin kertonut siitä , mutta jos olen niin nyt tulee uusintana. Korva nimittäin alkoi keväällä punottaan ja Justus piti sitä ihan selvästi kipeänä. Ensin puhdistusta ja tippoja, ei apua.  Kesän mittaan antibioottikuureja muutama, ei apua edelleenkään . Aina kun kuuri loppui tulehdus alkoi uudelleen.  Alkoi jo tuntua, ettei vaihtoehtoja enää ole kuin yksi. Justus täytyy viedä äidin ja siskojen viereen. Juttelin kuitenkin Kallion Eijan kans ja hän ehdotti antamaan pelkästään kotiruokaa. Tietysti minä heti kokeilemaa, ei paljon vaihtoehtoja ollut:  Tilasin Eijan ehdottaman ravintolisän joukkoon   Meni viikon verran, niin korva oli kuiva, ei haissut ja ihan selvästi se oli noussut sieltä iholta lurpottamasta. Vielä tulee ´jonkin verran vaikkua, mutta se on pikku juttu. Sen jaksaa puhdista, varsinkin, kun Justus ei pidä korvaa kipeänä.  Todennäköisesti Justus on syönyt niin kauan kuivamuonaa, ja on jo niin vanha, että on tullut sille allergiseksi. Onhan Justus kaiken aikaa saanut muutakin, mutta kuitenkin kuivamuona on ollut se pohja ruuassa. Suuret kiitokset Ejalle tästä hyvästä vinkistä

Niin, ja pakko vielä mainita. Helenan Muskasta on eilen tullut Helsingissä MVA. Onnea! onnea! ihan mahottomasti onnea