Jokavuotinen Messarin reissu on taas tehty. Matka oli edelleen raskas mutta kun asia on mieleinen niin eihän se missään tunnu, vaikka matkustaa ensimmäisen yön linja-autossa. Seuraavan päivän sitten Messukeskukseen seuraamaan erilaisia ohjelmia ja kehiä . Yksi yö välillä kunnon unta hotellihuoneessa ja taas aamulla näyttelyä seuraamaan. Illalla kohti kotia, kun näyttelyn kauneimmat on valittu. Matka kestää noin 13 h. Tällä kertaa ihmisiä oli autossa 20 ja koiria saman verran. Hienosti matkat meni. Oudompi ei varmaan huomaisikaan, että mukana on niin paljon koiria. Matkaan lähdettiin lumituiskussa. Vähitellen lumisade muuttui vesisateeksi ja loppumatkassa ei enää satanut mitään. On se niin pitkä tämä Suomen maa, että siihen mahtuu monenlaista ilmaa. Minulla oli matkassa Justus ja Selma. Kun laitoin Selman häkkiin Kemissä , ei se liikahtanutkaan sieltä ennen aamua. Samoin Justus. Leoja oli ilmoittautunut satakunta. Oli se mahtava määrä ja toinen toistaan komeampi. Harmillista oli, että leojen kehä oli ylähallissa ja pohjalaisten alhaalla ja tietysti samaan aikaan. Myös Kaiman kehä oli alhaalla ja sekin näiden kanssa päällekkäin. Justus kunnostautui taas. Tulihan siitä VSP- veteraani. Ja minun epävirallisen laskutoimituksen mukaan myös Vuoden Leo Veteraani kilpailussa 3. Hieno poika Justus on. Jaksoi ihan hyvin, vaikka ikää on jo yli 9 vuotta. Selma taas sai nuorten luokassa EH4.  Eija ja Pera taas handlereinä. Kiitos kovasti. Oli mukava nähdä koiratuttavia joita ei muuten näe mm. Selman Saana siskon omistajia. Nyt on kuitenkin aika pehmeä olo niin minulla kuin koirillakin ja tuntuu että on tämä ihan hullua hommaa, mutta ei mene kauan kun taas suunnitellaan ensi vuoden reissuja.